Sekametelisoppa

Oon niin onnellinen ja innoissani, kun sai reumatologilta lähetteen magneettiin että kipupolille Meilahteen (eli HYKSiin).

Siltä samaiselta reumatologilta, josta oon valittanut koko syksyn, miten se ei ota muo tosissaan, vähättelee kipujani ja tätä rataa. Ehkä kun kerroin Tramal-annoksesta, mitä joudun syömään, se sai siihen liikettä.. 😆 Nyt hän oikeasti otti kipuni tosissaan, ja ehdotti mitä asioille voisi tehdä. Mulle olisi riittänyt jo tuo, että hän otti ne tosissaan, mutta tosiaan noi lähetteet on oikein mukava juttu. Haluan tietää mitä olkapäästäni löytyykään kun ultra jo kertoo kroonisesta bursiitista ja jänneongelmista. Magneettikuva kuitenkin kertoo sen tarkemmin. Pitää vaan toivoa, että se ei ole leikkauskunnossa.. Työterveyslääkäri kun selitti kerran, että krooninen bursiitti on vielä niitä juttuja, joita pitää leikata, vaikka monista leikkauksista onkin luovuttu, koska fysioterapialla saadaan yhtä hyvä, ellei parempi tulos. Eli aikoja odotellessa, joskin ton kipupolin kanssa saa jännittää myös sitä, että meneekö lähete läpi, kun ne ei kaikille näytä vihreää valoa, näin reumatologini selitti. Joten katsotaan miten siinä käy. Hän selitti myös, että Lohjalla on psykiatrian polilla joku kipuryhmä, mutta mieluummin kipupoli. Jo ihan maantieteellisesti; mun työpaikka on Meilahdessa, kipupoli jossain toisella puolella tietä, Lohjalle on vähän hankalampi mennä.. 😁 Sekä se, että kipupolilla pystytään asioita tutkimaan kokonaisvaltaisemmin.

Magneettikuvaan sain ajan tosi nopsaan, 14. päivä tätä kuuta! 💪 Kipupolikin on Omakannan mukkaan saanut lähetteen, en vaan nää mitä ne on kirjoittanut sinne sitten. Ehkä se selviää jossain kohtaa. Allekirjoitin työsopparin ensi vuodesta tuossa torstaina, joten olisi kiva jos tähän tilanteeseen saisi jonkun pysyvämmän kuvion, siis että ei mene niin että kun saan kortisonin alas 10 mg, sen jälkeen lonkat kiukuttelee niin, että käveleminen ja seisominen sattuu, ja nyt sitten nostetaan 40 mg pariksi päiväksi, siitä sitten lasketaan taas annos. Joskin tuo ohje johtui siitäkin, että puhelimessa on vähän hankala asiassa neuvoa tuon enempää, kun lekuri ei muo näe. Siksi tt-lekuri pyysikin varaamaan ajan ensi viikolla, pitkän ajan eli 45 minuuttia. Ehkä siihen mennessä on tullut tieto siitä, miten kipupolin kanssa käy.. 😊 Jos se ei onnistu, niin onneksi on tt-lääkäri, joka on tosi perehtynyt kivunhoitoon.

Kipupoleista taas saa lukea sekä hyviä kokemuksia, että sitten ei niin hyviä. Etenkin miten suhtaudutaan lääkehoitoihin ja lääkkeettömiin hoitoihin. Ymmärrän kumpaakin puolta asiasta, oma mielipiteeni on se, että jokainen kipupotilas on oma yksilönsä ja sen mukaan pitää se kokonaisarvio tehdä, millä tavalla kipu hoidetaan parhaiten. Mä tiedän, kuinka paljon se vaikuttaa onko stressiä vai ei ja tätä rataa kipuihin, mutta myös sen, että ne ei niitä aiheuta. Mutta tosiaan, ensin pitää ootella, pääsenkö ees koko kipupolille potilaaksi vai en. Toivossa on aina hyvä elää.. 😉