Oon pitkään marmattanut reumatologistani, miten hän ei kuuntele minua ja tätä rataa .Reilu kuukausi sitten kävin hänen vastaanotollaan, ja oltiin samaa mieltä siitä, että reuma on sen verran rauhallinen, että biologisen lääkkeen voi hyvin tiputtaa pois, se olisi ylilääkitsemistä.
No mitäs mun keho meinaa.... Tulehtuu vasemmasta jalasta pari varvasta oikein kunnolla about kolme viikkoa tuon käynnin jälkeen. Voin kuvitella kehoni käkättämässä mulle, että khej kjeh, lälläälää. Pääsin nopsaan reumapolille, jossa aloitettiin JAK-estäjälääkkeet, ja sain kortisonia varpaisiin. Kortisoni ei auttanut, tai pakeni paikalta kun jouduin jonkun verran kävellä kotiin mennessä. Ensi viikolla uusi yritys kortisonin kanssa.
Sitten tulehtui lonkan limapussi pahemmin, siihen sain kortisonia perjantaina ja se auttaa onneksi, eli kortisoni meni sinne mihin kuuluikin. Ettei olisi tarpeeksi helppoa reuman suhteen, nyt on tulehtunut myös oikean olan olkanivel.. Sanonko mitä.. Siihen saan kanssa onneksi kortisonia ultraohjauksessa ensi viikolla. Nivelreumani kiusaa oikein kunnolla, heh heh.. 😒 Kun fibromyalgia on suhteellisen kivasti hoidossa, kiitos Lyrican, niin reuman pitää aktivoitua. Mä olen aivan varma, että mun keho ei tykkää musta!
Taas haaveilen täällä, et ehjä mä oisin. Kun polte on päällä, ja sen vangiksi jään.
Kuin viiltävä ääni, se piinaten kiusaa ja jää elämääni, pistää pysähtymään.
Mä sietämään opettelen, en kipua pelkäisi milloinkaan.
Rohkeen sain sydämen, ja sen voima on ihmeellinen.
Vaikka oon siipirikko, en murheita mukana raahaa.
Reumaliiton ja Nupun kasaama kappale Siipirikko on kyllä.. 💖 Kertoo niin hyvin, millaisia fiiliksiä on, kun on reuma (ja fibromyalgia). Koskettava, ja rohkaiseva biisi. Sitä haluaisi, että olisi ehjä. Ettei keho luulisi omia rakenteitaan vieraiksi, jonka takia pitää syödä ja pistää itseensä immuunijärjestelmää heikentäviä lääkeitä. Pakko myöntää, että sen sisäistäminen, että on reuma, on vaikeaa myös siksi, että pääsin niin nopeasti hoitoon, ja reuma ei ole tässä paljoa aiheuttanut tulehduksia. Nyt noi varpaat on reiluun pariin vuoteen ensimmäinen selkeä reuman aiheuttama tulehdus, sen jälkeen lonkka ja olkapää uusimpana tosiaan. Juuri tosiaan sopivasti silloin, kun mäkin oon samaa mieltä reumatologin kanssa, ilman marmattamista. Ilmeisesti kehoni haluaa näyttää millaista on kun reuma kiukuttelee eri nivelissä, kun ei oo aikaisemmin päässyt sitä kunnolla näyttämään.. 😏😒
Sä et väsynyt koskaan
Oot väkevämpi kuin luulitkaan
Mut mitä sä toivoit illoin?
Kassajonossa kolmas
Kahvipaketit hihnalla
Milloin on vuoros, milloin?
Kuka kiittää sua
Kun sä kaikkesi teet
Kuka jää kun muut on menneet
Kun sä hyppäät korkealta, kuka ottaa kiinni
Sä oot valmis rakkauteen
Kuka näkee sut
Juha Tapio - Kuka näkee sut
Onneksi töissä on esimiehet, jotka ymmärtää tilanteeni sekä maailman paras työterveyslääkäri! 😊 Sekä suloinen yleislääkäri työterveydessä, hän pisti kortisonin lonkkaani perjantaina, näki miten kivulias olin, ja sai pistettyä kortisonin juuri oikeaan paikkaan. Hän oli myös pahoillaan, ettei voinut enemmän auttaa, mun teki mieli halata, että hän auttoi jo paljon muo. Välittäminen ja kuunteleminen on vähintään puolet avusta, mitä lääkäristä voi saada. Hän myös sai lonkkakipua selvästi vähemmäksi, että auttoi senkin puoleen.
Mitä toivon illoin? Että olisin terve. Ilman kipuja ja isoa arsenaalia lääkkeitä.
tiistai 27. maaliskuuta 2018
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Miksi nukkuminen onkin niin vaikeaa?
Nukkuminen.. Niin helppo, mutta samalla niin vaikea asia. Kyllä mä tiedän kaiken sen, että iltarutiinit, rauhoittuminen hyvissä ajoin ennen ...
-
Otsikon asia on sellainen, että en ole koskaan osannut päättää, miten pitkälle asti uskon mitä kaikkea huono sisäilma voi aiheuttaa. Uskon k...
-
Oon pitkään marmattanut reumatologistani, miten hän ei kuuntele minua ja tätä rataa .Reilu kuukausi sitten kävin hänen vastaanotollaan, ja o...
-
Lääkärit. Ne tyypit, joita on tullut nähtyä aikas paljon, ja näin ollen nähtyä se, millaisesta ns. lääkärityypistä pidän. Tietenkin jokainen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti